Siirry sisältöön
Etusivu
 
 
 
 

Ajankohtaista

07.02.2018

100 tasa-arvotekoa ja enemmänkin paketissa!

100 tasa-arvotekoa -hanke tuli päätökseen vuoden 2017 lopussa. Hanke oli menestys, josta voi ammentaa paljon myös tulevien vuosien tasa-arvotyöhön. Pysy kuulolla hankkeen jatkon suhteen! Kokosimme kuitenkin ensin yhteenvedon hankkeen kulusta ja tuloksista, voit lukea sen tästä.

Tausta ja organisaatio

100 tasa-arvotekoa oli Naisjärjestöjen Keskusliiton ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan vuosina 2016–2017 toteuttama Suomen itsenäisyyden juhlavuoden hanke, joka haastoi laajan joukon erilaisia organisaatioita edistämään tasa-arvoa konkreettisin teoin. Hanke nosti esiin sukupuolten tasa-arvon merkitystä suomalaisen yhteiskunnan kehityksessä ja menestyksessä, toi naiset näkyviin Suomi 100 –juhlavuoden ohjelmassa sekä toimi osoituksena siitä jatkuvasta työstä, jota tasa-arvon edistäminen vaatii ja johon Suomi on sitoutunut. Ajatus sadasta tasa-arvoteosta oli tasa-arvoasiain neuvottelukunnan entisen pääsihteerin Leila Mélartin idea. NJKL ja TANE jalostivat ideasta Suomi 100 -juhlavuoden hankkeen. Työtä tahdottiin tehdä yhdessä, laajassa rintamassa. Hankkeella oli alusta lähtien 38 organisaation kumppaniverkosto.

100 tasa-arvotekoa -hankkeelle perustettiin kunniatoimikunta, joka koostui 36 vaikuttajasta yhteiskunnan eri aloilta. Kunniatoimikunnan puheenjohtajana toimi presidentti Tarja Halonen. Kunniatoimikunta edusti arvovallallaan 100 tasa-arvotekoa -hanketta ja tasa-arvon juhlistamisen merkitystä Suomen itsenäisyyden juhlavuodessa sekä edisti verkostoillaan tasa-arvotekojen tekemistä. Kunniatoimikunta myös myönsi erityismaininnan erityisen vaikuttavalle tasa-arvoteolle. Tunnustus myönnettiin Ylelle ansiokkaasta urheilun tasa-arvon edistämisestä 100 tasa-arvotekoa -juhlissa. Kunniatoimikunta kokoontui ensimmäisen kerran vuonna 2016 ja toisen kerran vuonna 2017.

TULOKSET


Tasa-arvoteot

Hankkeen tarkoituksena oli saada erilaiset yhteisöt kaikilta kolmelta sektorilta ympäri Suomen tekemään omalle toiminnalleen relevantteja ja mielekkäitä tasa-arvotekoja. Tekoja olivat tervetulleita ehdottamaan kaikki organisaatiot ympäri Suomen, ja hankkeeseen pystyi ilmoittautumaan koska tahansa helposti verkkosivujen kautta. Haaste otettiin innokkaasti vastaan, ja tekojen tekijät haastoivat myös toisiaan mukaan tasa-arvotalkoisiin. Hankkeen loppuun mennessä tekoja oli julkaistu yli 120. Lisäksi useat tahot tekivät monia tekoja, ulkoministeriö peräti yli 150. Hankkeen menestyksestä kertoo se, että vähitellen perustelua alkoi vaatia se, jos hankkeessa ei ole mukana. Katso kaikki tasa-arvoteot tästä!

Tasa-arvoteolla tarkoitettiin toimenpidettä, joka lisää sukupuolten välistä tasa-arvoa suomalaisessa yhteiskunnassa. Tasa-arvotekojen tuli olla uusia ja konkreettisia: vuosien 2016–2017 aikana tehtyjä ja sellaisia, että teolla oli selkeästi osoitettavia tuloksia. Koko yhteisön sitouttamiseksi tavoitteiseen ja siten parhaiden tulosten saavuttamiseksi organisaatioita suositeltiin osallistamaan jäsenistönsä teon suunnitteluun ja toteutukseen. Kunkin tasa-arvoteon toteutus ja rahoitus oli tekijän vastuulla, mutta 100 tasa-arvotekoa -hanke tarjosi tekijöille esimerkiksi ideointi- ja neuvontatukea.

Tasa-arvotekojen kirjo oli laaja. Teemoina erityisen näkyviä olivat koulutus ja työelämä, monikulttuurinen toiminta, naisiin kohdistuva väkivalta ja liikunta, mutta myös esimerkiksi sosiaali- ja terveysala sekä taide. Erilaisista tekotyypeistä mukana oli esimerkiksi tutkimuksia ja selvityksiä, kampanjoita, koulutus- ja mentorointiohjelmia, tapahtumia ja tilaisuuksia, taidetta, kiertueita ja verkkopalveluita. Tämä moninaisuus on hieno osoitus siitä, mitä kaikkea tasa-arvotyö voi olla. Paljon tekoja tehtiin myös kansainvälisesti. Erityisesti tätä edisti ulkoministeriö, joka valjasti myös edustustonsa tasa-arvotyöhön. Suomen suurlähetystöjen ja edustustojen kautta tasa-arvotekoja tehtiin ympäri maailmaa.

Tasa-arvoteot toimivat hyvinä esimerkkeinä ja kannustavina osoituksina tasa-arvotyöstä. Tämä sisältää hyvän pohjan myös työn jatkamiselle: monet teot ovat hyvin kopioitavissa moniin muihinkin organisaatioihin. Tekoja onkin suunnitelmissa mallintaa, kehittää ja levittää edelleen, ja osittain tätä kehitystä tapahtui jo hankkeen aikana.

Viestintä ja näkyvyys

Hankkeen viestinnän tukijalka oli hankkeen oma verkkosivu www.tasaarvo100.fi. Lisäksi hanke näkyi aktiivisesti Naisjärjestöjen Keskusliiton Facebook- ja Twitter-tileillä. Hankkeen tunniste oli #tasaarvo100. Hankkeen startti- ja päätösjuhlien päivinä #tasaarvo100 oli Suomen käytetyimpiä Twitter-tunnisteita.

Nettisivun saavutettavuuteen panostettiin usealla tavalla. Hankkeen perustiedot ovat nettisivulla luettavissa suomen kielen lisäksi ruotsiksi, englanniksi ja selkokielellä. Selkokielinen teksti tilattiin Kehitysvammaliitolta. Nettisivuille tehtiin esteettömyystestaus jo sivujen kehitysvaiheessa Annanpura-yrityksellä. Saavutettavuuteen panostamalla on haluttu lisätä kaikkien ihmisten mahdollisuutta lukea hankkeesta ja tulla mukaan. Osa viestintämateriaalista toteutettiin kaksikielisesti sekä suomeksi että ruotsiksi. Hankkeen tilaisuuksien haluttiin olevan saavutettavissa myös ihmisille, joiden ei ollut mahdollista saapua fyysisesti paikalle tilaisuuksiin. Joulukuun 2016 starttitapahtuma ja marraskuun 2017 juhlatilaisuus näytettiinkin suorina streameina verkossa ja kummastakin on videotallenne katsottavissa: starttitapahtuma Helsinki-kanavalla ja juhlatilaisuus Unitubessa. 100 tasa-arvotekoa tuotti videon Keksi Agency Oy:n kanssa.

Hanke julkaisi uutiskirjettä muutamia kertoja sekä vuonna 2016 että vuonna 2017. Virkistä muistiasi hankkeen kuulumisista vuoden 2017 uutiskirjeiden yksi, kaksi ja kolme avulla! Lisäksi 100 tasa-arvotekoa -hankkeen tapahtumista ja etenemisestä kerrottiin laajasti Naisjärjestöjen Keskusliiton kuukausittaisissa uutiskirjeissä. Tasa-arvotekojen tekijät ja muut hankekumppanit viestivät hankkeesta runsaasti myös itse. Lisäksi sekä hanke yleisesti että yksittäiset tasa-arvoteot olivat esillä useissa Suomen valtamedioissa, kuten Ylellä, Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa ja Aamulehdessä.

Tapahtumat ja tilaisuudet

100 tasa-arvotekoa -hanke oli esillä sekä itse järjestämissään tilaisuuksissa että lukuisissa muissa tapahtumissa. Tilaisuuksien valokuvapankki on nähtävissä Naisjärjestöjen Keskusliiton verkkosivuilla.

Vuonna 2016 hanketta esiteltiin erilaisille tahoille, useita tekoja julkaistiin ja vuosi huipentui hankkeen viralliseen starttitapahtumaan, joka järjestettiin yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa 16.12.2016 Helsingin kaupungintalon juhlasalissa. Juhlavuosi 2017 oli hankkeen päävuosi, jolloin tasa-arvotekotyö sai vielä enemmän näkyvyyttä. Hanke oli esillä naistenpäivänä Tampere-talossa järjestetyssä Suuressa tasa-arvojuhlassa. Toukokuussa järjestettiin Kuntien kilpailukyky -päivä yhteistyössä Uudenmaan liiton kanssa. Yhteistyössä ulkoministeriön ja Marttaliiton kanssa 31.5.2017 järjestettiin 100 tasa-arvotekoa -kevätkatsaus ulkoministeriössä. Kunniapuheen käytti ulkoministeri Timo Soini. Heinäkuussa 100 tasa-arvotekoa oli jälleen esillä SuomiAreenassa, jossa yhdessä muiden tasa-arvotoimijoiden kanssa Tasa-arvotelttaa 13.–14.7.2017. 13.7. MTV-lavalla pidettiin komediallinen ”Oho! Suomi ei olekaan tasa-arvoinen” -torivartti. 14.7. Porin kaupungintalon pihalla järjestettiin keskustelutilaisuus ”Keinokohtuja ja muita utopioita”. Syyskuussa opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti Liikunnan 100 tasa-arvotekoa -starttitilaisuuden, jonka avasi opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen. Syyskuussa järjestettiin myös Kuntaliiton Kuntamarkkinat, joissa yksi keskustelutilaisuuksista koski 100 tasa-arvotekoa -hanketta. Hanke huipentui yhdessä Helsingin yliopiston tasa-arvotoimikunnan kanssa järjestettyihin päätösjuhliin 10.11.2017 Helsingin yliopiston juhlasalissa.

Vielä kerran hurjan suuri kiitos kaikille hankkeessa mukana olijoille ja työmme mahdollistamiselle! Tasa-arvotekotyö jatkuu myös vuonna 2018!


 
 
 
 
login Synergia Foxy