Siirry sisältöön
Etusivu
 
 
 
 
 

Ajankohtaista

20.12.2017

Vuoden viimeinen 100 tasa-arvotekoa -uutiskirje on ilmestynyt!

100 tasa-arvotekoa -hankkeen loppuvuosi on ollut vilkas ja juhlava. Syksyn aikana puitiin liikunnan ja urheilun tasa-arvotekoja opetus- ja kulttuuriministeriössä, puhuttiin tasa-arvosta Kuntamarkkinoilla, keskusteltiin naisiin kohdistuvasta väkivallasta Ranskan instituutin johdolla ja kokoonnuttiin Eduskuntatalossa hankkeen kunniatoimikunnan voimin. Hanke huipentui 10.11.2017 Helsingin yliopiston juhlasalissa järjestettyihin 100 tasa-arvotekoa -juhliin. Uusia tasa-arvotekoja on julkaistu vielä tällä viikolla!


Arvoisat 100 tasa-arvotekoa -hankkeen ystävät ja yhteistyökumppanit, 

Lämmin kiitos menestyksekkäästä kaksivuotisesta yhteistyöstä! Vaikka juhlavuosi päättyy, tasa-arvoteot eivät lopu.

Erityiskiitoksen ansaitsevat kaikki tasa-arvotekojen tekijät - te nostitte tasa-arvon merkittävällä tavalla esiin osana Suomen juhlavuotta! On ollut ilo ja kunnia tehdä kanssanne työtä. Tehdyt tasa-arvoteot toimivat kannustavina esimerkkeinä myös jatkossa ja muodostavat vankan pohjan jatkotyölle. 

Hankkeen mahdollistivat tuellaan valtioneuvoston kanslian alainen Suomi 100 -ohjelma sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Merkittäviin yhteistyökumppaneihin kuuluvat myös ulkoministeriö ja Uudenmaan liitto. Suurkiitos!   

Olemme teihin ensi vuoden alussa jälleen yhteydessä ja kyselemme halukkuudesta jatkaa yhteistyötä kanssamme. Siihen asti toivotamme rauhallista juhlapyhien aikaa ja säkenöivää uutta vuotta!

Ystävällisin terveisin,

Eva Biaudet, puheenjohtaja, Naisjärjestöjen Keskusliitto

Sari Raassina, puheenjohtaja, tasa-arvoasiain neuvottelukunta

Terhi Heinilä, pääsihteeri, Naisjärjestöjen Keskusliitto

Hannele Varsa, pääsihteeri, tasa-arvoasiain neuvottelukunta

Liisa Ketolainen, projektipäällikkö, 100 tasa-arvotekoa




100 tasa-arvotekoa -juhlat Helsingin yliopistolla

Naisjärjestöjen Keskusliitto ja tasa-arvoasiain neuvottelukunta järjestivät yhteistyössä Helsingin yliopiston tasa-arvotoimikunnan kanssa 100 tasa-arvotekoa -hankkeen huipentaneet juhlat perjantaina 10.11.2017 Helsingin yliopiston juhlasalissa. Juhla keräsi huikeat 500 osallistujaa.

Juhlien aluksi vieraat pääsivät tutustumaan tasa-arvotekojen näyttelypisteisiin sekä nauttimaan kuohuviinitarjoilusta. Paikalla oli myös suuren suosion saavuttanut Glitternistin glittermeikkauspiste. Yliopiston juhlasalissa esitettyyn ohjelmaan kuuluivat muun muassa MM-kultaa voittanut Minetit Eliten joukkuevoimisteluesitys sekä Maria Höglundin musiikkia – ja tietenkin paljon keskustelua menestyksekkäistä tasa-arvoteoista. Puhujina toimivat mm. 100 tasa-arvotekoa -kunniatoimikunnan puheenjohtaja, presidentti Tarja Halonen, Helsingin yliopiston emerituskansleri Thomas Wilhelmsson, Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola, Suomi 100 -hallituksen puheenjohtaja, valtiosihteeri Paula Lehtomäki sekä Naisjärjestöjen Keskusliiton ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan puheenjohtajat, Eva Biaudet ja Sari Raassina

Tasa-arvotekojen moninaisuuden  havainnollistamiseksi juhlissa jaettiin tunnustuksia muutamille keskenään erilaisille tasa-arvoteoille. Kunniatoimikunnan erityismaininnan sai Yle, joka toteutti mittavan kartoituksen urheilusisältöjensä tasa-arvosta ja ryhtyi sen perusteella monipuolisiin konkreettisiin toimiin tasa-arvon lisäämiseksi urheilujournalismissaan. Sinnikkyystunnustukset pitkäjänteisestä tasa-arvotyöstä saivat Naisasialiitto Unioni ja Suomen Kätilöliitto. Aamulehti palkittiin yllättäjänä sukupuolineutraaliin kieleen siirtymisen ansiosta ja Naisten Linja Suomessa sai tunnustuksen hiljaisuuden rikkojana väkivaltaa kokeneille transfeminiineille suunnatusta verkkoryhmästä, jonka se järjesti yhteistyössä Setan Transtukipisteen kanssa. Yleisön suosikkitekona palkittiin Suomen Lähetysseuran prostituutiota Tansaniassa kitkevä pilottihanke. Lue lisää tunnustuksista verkkosivuiltamme.

Lämmin kiitos kaikille juhlan esiintyjille, puhujille, vapaaehtoisille ja osallistujille! 

Lue lisää juhlista täältä ja katso kuvagalleria täällä! Luettavina ovat myös presidentti Halosen, Eva Biaudet’n ja Sari Raassinan sekä kansleri emeritus Thomas Wilhelmssonin puheet. Voit myös kokea koko juhlan uudelleen katsomalla juhlien tallenteen täällä

Suurkiitos kaikille teille, jotka annoitte palautetta juhlista! Palautteet ovat meille hyvin arvokkaita, olemme lukeneet ne tarkoin ja kehitämme toimintaamme niiden pohjalta.


Hankkeessa tapahtunutta

100 tasa-arvotekoa -kunniatoimikunnan kokous 25.10.2017

100 tasa-arvotekoa -hankkeen kunniatoimikunta kokousti toisen ja viimeisen kerran puheenjohtajansa, presidentti Tarja Halosen johdolla eduskunnan puheenjohtaja Maria Lohelan emännöimänä puhemiehen edustustilassa Eduskunta-talossa. Kunniatoimikunta oli lähes kokonaisuudessaan paikalla ja keskustelu kävi vilkkaana. Jäsenet olivat yksimielisiä siitä, että tasa-arvotekojen tulee jatkua myös juhlavuoden jälkeen.

Lue kokouksen kulusta täältä ja toimikunnan jäsenten näkemyksistä tasa-arvotyöstä täältä. Katso kuvia kokouksesta täällä!


Ranskan instituutin seminaari naisiin kohdistuvan lähisuhdeväkivallan lopettamiseksi


Ranskan instituutti järjesti tasa-arvotekonaan johtajansa Jeannette Bougrabin aloitteesta YK:n kansainvälisen naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamisen päivän aattona perjantaina 24.11.2017 Eurooppasalissa Helsingissä seminaarin End Domestic Violence Against Women. Seminaarin tarkoituksena oli herättää keskustelua naisiin kohdistuvan lähisuhdeväkivallan laajuudesta Suomessa, nostaa esiin kansallisen ja kansainvälisen lainsäädännön merkitystä väkivaltaproblematiikan hallinnassa, lähestyä aihetta Ranskaa ja Suomea vertailevasta kulttuurisesta näkökulmasta sekä rakentaa siltoja yhteiskunnan eri toimijoiden, asiantuntijoiden, viranomaisten ja päätöksentekijöiden välille. Seminaarin moderoi Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Erja Yläjärvi. Lue lisää seminaarista täällä! Lisätietoja seminaarista löytyy myös Ranskan instituutin verkkosivuilta.

Euroopan unionin perusoikeusviraston teettämän tutkimuksen mukaan Suomi on yhä edelleen yksi kolmesta väkivaltaisimmasta Euroopan maasta naisille. Naiset kokevatkin väkivaltaa miehiä enemmän kodeissa – uhrina on kolmessa neljästä tapauksesta nainen. Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2016 pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksissa oli 8800 uhria, joista 5200 tapausta liittyi avio- ja avopuolisoiden sekä entisten avio- ja avopuolisoiden väliseen väkivaltaan. Uhri oli nainen noin 80 prosentissa tapauksista. Henkirikostilaston mukaan toiseksi yleisin henkirikostyyppi on parisuhdekumppanin tai entisen kumppanin surmaama nainen (16 %). Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusraportin mukaan perheväkivallan uhreja, joista naisia 94 %, pyrki vuonna 2016 turvakoteihin 16 % enemmän kuin vuotta aiemmin.


Liikunnan 100 tasa-arvotekoa – Polttopisteessä tasa-arvo johtamisessa ja urilla


Suuri joukko liikunta-alan johtamisesta, urista ja tasa-arvosta kiinnostuneita kokoontui 21.9.2017 opetus- ja kulttuuriministeriöön Liikunnan 100 tasa-arvotekoa -starttitilaisuuteen. Seminaari oli osa OKM:n tasa-arvotekoa haastaa liikunnan ja urheilun lajiliitot ja muut toimijat edistämään sukupuolten tasa-arvoa liikunnassa ja urheilussa. Aamun aloitti opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen puhe. LIKES-tutkimuskeskuksen tutkija Salla Turpeinen esitteli Liikunnan tasa-arvo Suomessa 2017 -selvityksen tuloksia, tasa-arvoasiantuntija Jonna Louvrier puhui tasa-arvon haasteista ja potentiaalista johtamisessa ja urilla ja toimi puheenjohtajana Kokemuksia, käytäntöjä ja visioita: paneeli tasa-arvosta, urista ja johtajuudesta -paneelissa. Panelisteina olivat Suomen Golfliiton puheenjohtaja, OP ryhmän vakuutusliiketoiminnan johtaja Hanna Hartikainen, Adeccon henkilöstöjohtaja Sami Itani, opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnan vastuualueen johtaja Tiina Kivisaari sekä Kansainvälisen Jääkiekkoliiton varapuheenjohtaja Kalervo Kummola. Kommenttipuheenvuoron piti paralympiavoittaja, valtion liikuntaneuvoston suunnittelija Toni Piispanen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvos ja väitöskirjatutkija Päivi Aalto-Nevalainen esitteli liikuntajohtajanaisten ja -miesten uramenestystä Suomessa käsittelevää, sittemmin julkistettua väitöskirjaansa. Lopuksi 100 tasa-arvotekoa -hankkeen projektipäällikkö Liisa Ketolainen esitteli hanketta ja erityisesti liikunta-aiheisia tasa-arvotekoja. Liikunta-aiheisia tasa-arvotekoja olivat esittelemässä Minttu Korsberg Suomen Palloliitosta, Sari Kuosmanen Olympiakomiteasta, Leena Kummu Suomen Paralympiakomiteasta sekä Ann-Christine Karhu Yleltä. Lue verkkosivuiltamme lisää liikunta-alan johtamisesta, urista ja tasa-arvosta pidetyistä puheenvuoroista ja käydystä keskustelusta.


Tasa-arvoteot Kuntamarkkinoilla

100 tasa-arvotekoa -hanke oli esillä Kuntamarkkinoilla, joilla järjestettiin 14.9.2017 Naisjärjestöt haastavat 100 tasa-arvotekoa – Kuntaliiton tasa-arvoteko -seminaari. Seminaarissa keskusteltiin Suomen yleisestä tasa-arvotilanteesta, kunta-alan tasa-arvohaasteista ja naisjärjestöjen tasa-arvotyöstä sekä esiteltiin muutamaa 100 tasa-arvotekoa -hankkeeseen kuuluva tasa-arvoteko. Puhujina seminaarissa olivat Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Sirpa Paatero, Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet sekä kehittämispäällikkö Kaarina Salonen Espoon kaupungilta. Lue lisää täällä


Puolustusvoimien tasa-arvotutkimus on valmistunut!

Puolustusvoimien  tasa-arvotekona oli tutkimus vapaaehtoista asepalvelusta suorittavien  naisten kokemuksista palveluksen tasa-arvosta. Samalla tutkittiin  asepalvelusta suorittavien miesten käsityksiä ja kokemuksia naisista  palveluksessa. Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksen  Puolustusvoimille tekemä kyselytutkimus on nimeltään "Naisten ja miesten  vuorovaikutus ja osallisuus asepalveluksessa tasa-arvon näkökulmasta”.

"Naisten kokemat ongelmat asepalveluksessa ovat vähentyneet johdonmukaisen tasa-arvotyön avulla", sanoo erikoissuunnittelija Esa Janatuinen Pääesikunnan koulutusosastolta. Erot ovat kuitenkin yhä selvästi  olemassa: Kiusaamista ja eriarvoista kohtelua oli tuoreen tutkimuksen  mukaan kokenut vajaa puolet naisista ja viidennes miehistä ja  sukupuolista häirintää neljännes naisista ja vajaa kymmenes miehistä.  Lue lisää täällä ja Puolustusvoimien tiedote tutkimuksen valmistumisesta täällä. Itse tutkimukseen voi tutustua täällä.


Maahanmuuttovirasto kannustaa naisia ja tyttöjä hoitamaan omia lupa-asioitaan itse

Maahanmuuttovirasto  lupautui jo kesäkuussa mukaan 100 tasa-arvotekoa -hankkeeseen  kannustamalla naisia ja tyttöjä asioimaan omissa asioissaan itse.  Maahanmuuttoviraston asiakaskunnassa on melko yleistä, että naisten ja  koko perheen asioita hoitaa esimerkiksi perheen mies. Kyse ei ole  uudesta ilmiöstä: naisten ja tyttöjen asiointia itse omassa asiassaan on  kannustettu Migrissä jo kauan, mutta aihe haluttiin nostaa esille Suomi  100 -juhlavuoden kunniaksi.

”Etenkin perheissä, joissa on paljon  lapsia, äidit eivät läheskään aina saa hankittua sellaista suomen kielen  taitoa, että voisivat hoitaa omat asiansa suomeksi. Myös englannin  kielen taito saattaa puuttua. Sen sijaan perheiden miehet hankkivat  kielitaidon, ja itsenäisen asioinnin ongelma perustuu usein tähän”,  viestintäpäällikkö Aino Likitalo kertoo.  ”Oleskelulupiin, kansalaisuuteen ja turvapaikkaan liittyvät asiat ovat  herkkiä ja usein hakijan elämän tärkeimpiä päätöksiä. Tiedostamme tämän  hyvin virastossa ja hoidamme työmme vastuullisesti ja luotettavasti. Osa  tämän tehtävän toteutumista on sen varmistaminen, että luvan hakija  tulee henkilökohtaisesti kuulluksi.” Lue lisää täällä ja Maahanmuuttoviraston tiedote aiheesta täältä.



100 tasa-arvotekoa -hanke teetti videon tasa-arvon edistämisen tärkeydestä. Videon toteutti Keksi Agency. Katso video täällä!


Uusia tasa-arvotekoja


Vasemmistonaisten ”Palkka-avoimuus nyt!” -kampanja vaatii palkkojen avoimuuden lisäämistä ja asian kirjaamista lakiin. Palkkojen avoimuus on tärkeää mahdollisen palkkasyrjinnän paikantamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Kampanjaan kuuluu muun muassa blogikirjoituksia. Joensuun kaupunki esittelee tytöille teknisen alan uramahdollisuuksia yhdessä Abloy Oy:n Joensuun tehtaan kanssa. Yhteistyö toteutetaan tutustumiskäynteinä, TET-jaksoina ja kouluvierailuina. Oulun ammattikorkeakoulun Sinä osaat! -verkosto, jonka avulla tytöt voivat kurkistaa teknologia- ja teollisuusalojen yrityksiin, luoda mentorointisuhteita teknologia-alan osaajanaisiin sekä saada vertaistukea toisilta tytöiltä. Pelastusalan naisverkosto järjesti tasa-arvotekonaan 6.10.2017 seminaarin siitä, miten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa voitaisiin käytännössä edistää pelastustoimessa. Seminaarin avasi sisäministeri Paula Risikko. Pelastustoimi on hyvin miesvaltainen ala eikä alalla työskentelevien naisten tarkkaa lukumäärää edes tiedetä. Työ- ja elinkeinoministeriö haastaa sukupuolittuneet työmarkkinat Rajojen rikkojat -julkaisusarjalla, joka nostaa esiin henkilöitä, jotka ovat omalla urallaan haastaneet vallitsevia normeja ja käsityksiä. Tasa-arvovaltuutettu järjesti Raskaussyrjintä ei ole leikin asia -kampanjan, joka näkyi sosiaalisessa mediassa, elokuvateattereissa ja Ylen tv-kanavilla. Raskaussyrjintä on suurin tasa-arvovaltuutetulle tulevien työelämäsyrjintään liittyvien yhteydenottojen syy. Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry (YKA) kokosi #työpaikantasaarvo-kampanjassa sosiaalisessa mediassa vinkkejä siitä, kuinka jokainen meistä voi edistää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista omalla työpaikallaan. STOD Suomen teatteriohjaajat ja dramaturgit ry selvitti, ketkä työskentelevät ohjaajina suomalaisissa ammattiteattereissa. Vuonna 2016 ensi-illoista 59 % oli miesten ohjaamia. Suurilla näyttämöillä miesten osuus oli 66 %. STOD jatkaa selvitysten tekemistä.

Jyväskyläläisen Jigotai-seuran judojaos on osana ”Judo on tyttöjen juttu” -hanketta luonut uuden judomimmit-yhteisön, organisoi syrjinnän ehkäisyyn keskittyviä työpajoja sekä järjestää joulukuussa 2017 Suomen ensimmäisen naisten judon suurleirin. Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry ja Suomen Paralympiakomitea järjestävät kansainvälisenä tyttöjen päivänä 11.10.2017 erityisesti tytöille suunnatut liikuntakokeilutapahtumat Helsingissä ja Rovaniemellä. Tapahtumien tavoitteena on kannustaa vammaisia tyttöjä mukaan liikunnan ja urheilun pariin. Suomen Palloliiton Naiset Jalkapallojohtajina -koulutusohjelmassa osallistujat kehittävät johtamistaitojaan ja tutustuvat jalkapallon johtotehtävissä toimiviin henkilöihin. Harrastajamääriin nähden naiset ovat palloilussa aliedustettuja etenkin päätöksenteossa ja valmennuksessa. Palloliitto järjestää myös naisvalmentajien mentorointiohjelmaa, joka on juhlavuonna 2017 laajennettu alueelliseksi toimintamalliksi. Joensuu-Jukola 2017 nosti Jukolan viestin keskiöön naisten kilpailun, joka kulki juhlavuonna nimellä "Suomi 100 Venlojen juhlaviesti". Jukolan viestin kilpailunjohtajana toimi myös ensimmäistä kertaa kisan 69-vuotisessa historiassa nainen. Opiskelijoiden Liikuntaliitto (OLL) ry aloitti sosiaalisen median #AllMaleSports -kampanjan, jolla herätetään keskustelua naisten roolista urheilujournalismissa ja laajemmin urheilumaailmassa. Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon Liitto ry selvittää ja uudistaa lajin termistöä sukupuolineutraalimmaksi. Pesäpalloliitto vahvistaa naisten osallistumista tuomaritoimintaan naisten sarjojen lisäksi miesten pääsarjatasolle asti. Oulun kaupungin liikuntapalvelut myöntää vuosittain tasa-arvoista liikuntakulttuuria edistävän tunnustuspalkinnon kaupungissa toimivalle liikuntatoimijalle. Hämeenlinnan Tarmon yleisurheilujaosto ryhtyy UN Womenin kuukausilahjoittajaksi tukeakseen naisia ja ennen kaikkea tyttöjen koulutusta.

Ranskan instituutti Suomessa järjesti 24.11.2017 naisiin kohdistuvasta väkivallasta seminaarin, jonka tarkoituksena on muun muassa nostaa esiin kansallisen ja kansainvälisen lainsäädännön merkitystä väkivaltaproblematiikan hallinnassa ja lähestyä aihetta Ranskaa ja Suomea vertailevasta kulttuurisesta näkökulmasta. Sisäministeriö laatii 2017–2018 selvityksen turvallisuuden tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Selvityksen tulosten perusteella laaditaan suositukset toimenpiteiksi, joilla turvallisuuden tasa-arvoisuutta voidaan parantaa Suomessa. Historioitsijat ilman rajoja -yhdistys järjestää 23.10.2017 keskustelutilaisuuden kunniaan liittyvästä väkivallasta. Kunniaan liittyvää väkivaltaa esiintyy myös Suomessa ja sitä on tarkasteltava osana lähisuhdeväkivallan historiaa ja nykyisyyttä. Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuolto tehostaa viestintäänsä lähisuhdeväkivallasta ja tukea tarjoavista tahoista. Lisäämällä kuntalaisten tietoa ja henkilöstön osaamista viestintä osaltaan vahvistaa lähisuhdeväkivallan ehkäisyä ja väkivaltaan puuttumista. Helsingin Diakonissalaitoksen Hirundo-päiväkeskuksen Gemma-hanke kartoittaa siirtolais- ja vähemmistötaustaisten naisten kokemaa sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja lujittaa väkivallan uhreille tarkoitettua palveluverkostoa sekä jakaa hyviä toimintamalleja. FinnWID Naiset kehitystyössä ry aloitti vuoden 2017 aikana uutena toimintamuotona naisiin ja tyttöihin kohdistuvan ihmiskaupan vastaisen työn fokuksena Nigeria. Väestöliitto tukee Nepalissa nuorille suunnattujen seksuaaliterveyspalvelujen parantamista ja kehittämistä sekä seksuaalioikeuksien toteutumista. Erityishuomiota kiinnitetään nuorten tyttöjen ja naisten tarpeiden tunnistamiseen ja naisten työllistämiseen. Vuoden 2017 aikana järjestetään noin 500 koulutustilaisuutta. Mielenterveyden keskusliitto järjestää yhdessä oululaisen Monikulttuurikeskus Villa Victorin kanssa erityisesti maahanmuuttajataustaisille naisille suunnatun mielenterveysryhmän. Sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoasioista vastaavan ministerin Annika Saarikon tasa-arvoteossa arvioidaan kuinka paljon lähisuhdeväkivallasta aiheutuu kustannuksia Suomessa. Kustannuksia on arvioitu viimeksi 2000-luvun alussa, jolloin laskettiin, että naisiin kohdistuva väkivalta aiheuttaa välittömiä kustannuksia noin 48 miljoonaa euroa vuodessa. Suomen Akateemisten Naisten Liiton Luetaan yhdessä -verkosto tukee maahanmuuttajanaisten kielen oppimista, kotoutumista ja työnsaantia. Verkosto tarjoaa vapaaehtoistyönä lukutaidon ja suomen kielen opetusta maahanmuuttajille eri puolilla Suomea. KD Naiset teki puolueelleen sen ensimmäisen erillisen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelman, jossa vaaditaan mm. perhevapaakustannusten jakamista työnantajien kesken. Suomalainen Naisliitto teki historiikin 110-vuotisesta toiminnastaan. Teos tarjoaa paljon mielenkiintoista tietoa ja hyvää historiallista perspektiiviä tasa-arvon edistämiseen ja naisjärjestöjen merkittävään rooliin siinä.

Naisjärjestöt yhteistyössä – NYTKIS ry järjestää yhteiskunnallisen vaikuttamisen mentorointikahvilan, joka tuo yhteen vaikuttamistyön pioneerit sekä yhteiskunnallisesti vaikuttamisesta kiinnostuneet feministisesti suuntautuvat nuoret aikuiset. Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys Rusetti ry selvittää naisten ja miesten tasa-arvon toteutumista vammaisjärjestöjen päätöksenteossa vuosina 2007–2017. Vammaisten naisten osallistumisesta päätöksentekoon ei ole juuri tutkittua tietoa. Belgrade Fund for Political Excellence järjestää osana vuotuista Belgrade Security Forumia teemakeskustelun naisten asemasta politiikassa ja rauhanneuvotteluissa Balkanilla. Tilaisuus liittyy laajempaan aloitteeseen tasa-arvon lisäämiseksi alueella. Suomesta paikalle keskustelemaan on kutsuttu entinen kansanedustaja Elisabeth Nauclér. Kalevala Korun Kesyttämätöntä kauneutta -video laajentaa käsitystä kauniista naisesta ja rikkoo siten sukupuolistereotypioita. Jo yli miljoona suomalaista tavoittanut video haastaa näkemään kauneutta erilaisuudessa ja persoonallisuudessa. Aamulehti siirtyy sukupuolineutraaliin kieleen. Erityisesti tarkoituksena on päästä eroon sukupuolittuneista nimikkeistä, kuten luottamus-, virka-, laki- ja puhemiehistä. Eurooppanaiset ry järjesti keskiviikkona 27.9.2017 Helsingissä 10 faktaa tasa-arvosta -paneelikeskustelun, jossa asiantuntijat valottivat keskeisiä tilastoja suomalaisen naisen asemasta töissä, internetissä ja vallan kahvassa. Tehy-lehden tasa-arvoteko on Historian suurnaisia -sarja, jossa esiteltiin sosiaali- ja terveysalaan merkittävästi vaikuttaneita naisia. Artikkelit julkaistiin kesän-syksyn 2017 aikana. Helsingin Demarinaiset nosti yhdeksi toimintakautensa pääteemoista maahanmuuttajataustaisten naisten huomioinnin tavoitteissa ja toimissa. Tämä sisältää kolmen keskustelutilaisuuden järjestämisen vuoden 2017 aikana. Suomen evankelis-luterilainen kirkko perustaa uuden, kahden vuoden välein jaettavan tasa-arvopalkinnon. Palkinnon saajalle annetaan kunniakirja ja 5 000 euroa käytettäväksi palkinnan saajan valitsemaan kohteeseen tasa-arvotyössä. Suomen Keskustanaiset on laatinut valmiin pohjan valtuustoaloitteesta, jolla sen kuntapäättäjät voivat haastaa kuntansa allekirjoittamaan Eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjan. Tavoitteena on saada juhlavuoden 2017 aikana sata kuntaa haastettua. Helsingin kaupunki listasi sata tasa-arvotekoa, joilla se on viime vuosina edistänyt sukupuolten tasa-arvoa Helsingin kaupungissa. Mukana on laaja kattaus eri virastoissa ja eri toimialoilla toteutettuja erilaisia toimia. Eduskunta tekee tutkimuksen tasa-arvon toteutumisesta eduskunnassa. Tutkimukseen kuuluvat kysely- ja haastatteluosuudet. Tavoitteena on tuottaa tietoa eduskuntatyön ja työskentelykulttuurin tasa-arvon vahvistamiseksi. Vantaan kaupungin toinen tasa-arvoteko on se, että tietopalveluyksikkö vahvistaa tietotuotantonsa sukupuolinäkökulmaa. Käytännön tekona tässä on erityinen "Miehet ja naiset Vantaalla" -julkaisu, jonka on määrä valmistua alkuvuodesta 2018.


Voit lukea kaikista tasa-arvoteoista lisää hankkeen verkkosivuilta! Hankkeen perustiedot, ajankohtaiset uutiset ja uusimmat tasa-arvoteot löydät osoitteesta www.tasaarvo100.fi

Lisätietoja: projektipäällikkö liisa.ketolainen@naisjarjestot.fi

#tasaarvo100
#suomi100 


 
 
 
 
login Synergia Foxy