Siirry sisältöön
Etusivu
 
 
 
 

Ajankohtaista

15.11.2017

Tasa-arvotekojen ansiokkuutta ja moninaisuutta nostettiin esiin kunniamaininnoin

Tasa-arvotekoja ovat tehneet erilaiset organisaatiot ympäri Suomen ja tekoja on yhteensä yli 200. Tekoja ei mitenkään voi asettaa arvojärjestykseen, koska niiden tavoitteet ja vaikutukset ovat erilaisia. 100 tasa-arvotekoa -juhlissa 10.11.2017 Helsingin yliopistolla kuitenkin yhtenä keinona tasa-arvotekojen kirjoa tuotiin esiin kunniamaininnoin. Tunnustuksen saivat Yleisradio, Naisasialiitto Unioni, Suomen Kätilöliitto, Naisten Linja, Aamulehti ja Suomen Lähetysseura.

100 tasa-arvotekoa -kunniatoimikunnan puheenjohtaja, presidentti Tarja Halonen myönsi kunniatoimikunnan erityismaininnan Yleisradiolle. Ylen tasa-arvoteko oli kartoitus sukupuolten tasa-arvon toteutumisesta urheilusisällöissä. Selvityksen tulosten pohjalta kotimaisen naisten palloilun tv-näkyvyys on nostettu samalle tasolle kuin miesten uudella Mestaruusputki-konseptilla, Yle Urheilu ja Yle Sporten ryhtyvät seuraamaan tasa-arvon toteutumista verkkosivustoillaan reaaliaikaisesti ja nuorille suunnataan tarinallisia sisältöjä, joissa nostetaan esiin naisten urheilua ja urheilijanaisia.

Kunniatoimikunta piti Ylen tasa-arvotekoa kunnianhimoisena kokonaisuutena, jolla on laaja vaikutus niin urheiluun kuin mediaan ja sitä kautta suomalaiseen yhteiskuntaan. Uudet toimenpiteet vaikuttavat urheilijoihin, urheilun seuraajiin ja kaikkiin kotisohvalla – myös niihin, joita tasa-arvo ei erityisesti kiinnosta. Erityisesti teko vaikuttaa naisten urheiluun ja - toivottavasti - sen sponsorointiin. Tasa-arvoisempi uutisointi kannustaa tuhansia ja tuhansia liikuntaa ja urheilua harrastavia tyttöjä ja naisia. Ylen kaltaisen ison toimijan muutos toimintatapoihinsa luo painetta muille medioille seurata esimerkkiä. Yle on myös suoraan haastanut muita toimijoita mukaan.

Tunnustuksen vastaanottivat Ylen strategiajohtaja Gunilla Ohls ja Yle Urheilun toimituspäällikkö Joose Palonen.

 

Kaikenlainen uusi ja yllättävä saa helposti huomiota, mutta tasa-arvotyö on pitkäjänteistä puurtamista. On vaatinut paljon aktiivisia toimijoita ja työtä, jotta tasa-arvo on kehittynyt siihen mitä se tällä hetkellä on. Moni naisjärjestö on vanhempi kuin Suomen itsenäisyys ja Naisjärjestöjen Keskusliittokin perustettiin jo vuonna 1911.

Siksi 100 tasa-arvotekoa -hankkeessa pidettiin tärkeänä jakaa myös Sinnikkyys-tunnustus. Yksittäisten tekojen lisäksi tarvitaan periksiantamatonta vaikuttamistyötä. Tämä tunnustus jaettiin kahdelle toimijalle: Suomen Kätilöliitolle ja Naisasialiitto Unionille. Vuonna 1919 perustettu Suomen Kätilöliitto sai tunnustuksen pitkäjänteisestä työstä naisvaltaisen ammattikunnan, suomalaisten naisten terveyden ja tasa-arvon puolesta. Tasa-arvotekonaan Kätilöliitto haastoi kaikki Suomen kunnat tarjoamaan ilmaisen ehkäisyn kuntalaisilleen. Tänä vuonna 125-vuotisjuhliaan viettävä Unioni taas sai tunnustuksen pitkäjänteisestä ja rohkeasta työstä naisten aseman ja tasa-arvon puolesta. Unionin tasa-arvoteko on täydennyskoulutusohjelma sukupuolisensitiivisestä ja tasa-arvoisesta kasvatuksesta varhaiskasvattajille. 

Tunnustuksen vastaanottivat puheenjohtaja Millariikka Rytkönen (Kätilöliitto) ja puheenjohtaja Nina Järviö, pääsihteeri Milla Pyykkönen ja projektipäällikkö Reija Katainen (Unioni).

 

100 tasa-arvotekoa on innostanut tasa-arvotekoihin myös tahoja, jotka eivät ole perinteisiä tasa-arvotoimijoita. Hankkeen aikana moni taho ja teko on yllättänyt erittäin positiivisesti rohkealla ja oivaltavalla toiminnalla. Vuoden yllättäjä -tunnustus myönnettiin Aamulehdelle. Aamulehden päätös siirtyä sukupuolineutraaliin kieleen erityisesti ammattinimikkeiden osalta herätti laajaa yhteiskunnallista keskustelua ja toi huomiota sille, kuinka kieli vaikuttaa ajatteluumme ja asenteisiimme.

Tunnustuksen nouti Aamulehden artikkelitoimituksen päällikkö Matti Mörttinen.

Monet tasa-arvohaasteet ovat meille kaikille tuttuja ja niiden kanssa tehdään työtä vuosikymmenestä toiseen. On kuitenkin myös teemoja, jotka jäävät vähemmälle huomiolle tai ovat suoranaisia tabuja. Tasa-arvoteoilla tartuttiin ihailtavan monenlaisiin teemoihin. Kuukautiset, rinnat, väkivalta ja naisten moninaisuus ovat esimerkkejä näistä. Kunnianosoituksena tälle työlle myönnettiin Hiljaisuuden rikkoja -tunnustus, jonka sai Naisten Linja. Naisten Linja järjesti keväällä yhteistyössä Setan Transtukipisteen kanssa Suomen ensimmäisen verkkovertaisryhmän väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille transfeminiineille. Transfeminiinillä tarkoitetaan henkilöä, joka on syntymässä määritetty pojaksi, mutta mikä ei vastaa henkilön omaa kokemusta sukupuolestaan. Teko oli ansiokas, koska se kohdistui erityisen haavoittuvassa asemassa olevaan ryhmään ja toi huomiota sukupuolen moninaisuuteen.

Tunnustuksen vastaanottivat Naisten Linjan toiminnanjohtaja Elina Nikulainen ja hallituksen jäsen Johanna Leinonen.

 


Yleisöllä oli mahdollisuus valita myös oma suosikkinsa. Sadat ihmiset äänestivät ja kymmenet teot keräsivät ääniä, mutta lopulta suurimman suosion sai Suomen Lähetysseura. Suomen Lähetysseura aloitti tänä vuonna (2017) Tansanian Morogorossa pilottihankkeen, jonka avulla syrjäytymisvaarassa olevat ja prostituutiota harjoittavat nuoret naiset saavat itse äänensä kuuluviin ja mahdollisuuden muuttaa oman elämänsä. Teon ansiosta syrjäytymisvaarassa olevat nuoret naiset ja tytöt pääsevät koulutukseen ja muuhun toimeentuloon.

Tunnustuksen vastaanotti Lähetysseuran viestintäpäällikkö Iiris Kivimäki.

 

100 tasa-arvotekoa onnittelee kaikkia tunnustuksen saaneita ja aivan kaikkia tasa-arvoteon tehneitä!

Lue lisää 100 tasa-arvotekoa -juhlista täällä.



 
 
 
 
login Synergia Foxy