Siirry sisältöön
Etusivu
 
 
 
 

Ajankohtaista

20.11.2017

100 tasa-arvotekoa -juhlissa iloittiin menestyksekkäästä hankkeesta ja painotettiin jatkotyön tärkeyttä

Helsingin yliopiston juhlasalissa kävi perjantaina 10.11.2017 iloinen kuhina, kun viitisen sataa tasa-arvon ystävää juhlisti 100 tasa-arvotekoa -hanketta. Ensimmäisen tunnin ajan juhlissa nautittiin tasa-arvotekojen näyttelystä, tarjoiluista ja vapaasta seurustelusta. Glitternistit koristivat juhlakansaa kimmeltämään. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston tasa-arvotoimikunnan kanssa ja sen juonsi upea Hanna Visala.

Juhlaohjelman ensimmäisen puheenvuoron käyttivät hankkeen vastuutahojen, Naisjärjestöjen Keskusliiton ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan, puheenjohtajat Eva Biaudet ja Sari Raassina. ”Nyt tehdyissä tasa-arvoteoissa on ylitetty monenlaisia rajoja: tekoja on tehty yhteistyössä toisten toimijoiden kanssa, niitä on tehty netissä ja kadulla, kotimaassa ja ulkomailla”, Biaudet ja Raassina kertoivat. Lue heidän puheensa kokonaisuudessaan täällä!

Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola toivotti juhlavieraat tervetulleiksi yliopistolle ja kiitti kaikkia pitkäjänteisen tasa-arvotyön tekijöitä. "Koulutus on varmin tae myös tasa-arvon edistymiselle. Suomi on siitä esimerkki", Kola sanoi.

 

100 tasa-arvotekoa -kunniatoimikunnan puheenjohtaja, presidentti Tarja Halonen puhui tasa-arvoteoista osana kestävää kehitystä.  ”100 tasa-arvotekoa -hankkeessa luotiin iso verkosto ja saatiin uudenlaisia toimijoita mukaan tasa-arvotyöhön. Näiden tekojen hyöty ja arvo voi näkyä vasta useiden vuosien jälkeen. Siksi olisikin tärkeää seurata tekoja ja miettiä, miten nyt kerättyjä malleja voitaisiin hyödyntää myös muissa organisaatioissa. Työn jatkamisen välttämättömyys oli myös 100 tasa-arvotekoa -kunniatoimikunnan yksimielinen näkemys”, presidentti Halonen sanoi. Lue presidentti Halosen koko puhe täällä!

Presidentti Halosen puhetta seurasi vuoden 2017 joukkuevoimistelun junioreiden maailmanmestarit Minetit Elite ohjelmallaan Taistelevat metsot. Joukkuevoimistelu on Suomesta lähtöisin oleva laji, josta on kehittynyt huippu-urheilua.

 

Kansleri emeritus ja 100 tasa-arvotekoa -kunniatoimikunnan jäsen Thomas Wilhelmsson kertoi Helsingin yliopistolla tehtävästä tasa-arvotyöstä. "Nykyään näkökulma tasa-arvoon on laajempi. Korostetaan, että tasa-arvon tulee olla osana kaikkea yliopistollista päätöksentekoa. Yliopisto on sitoutunut edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä ehkäisemään syrjintää kaikessa toiminnassaan", Wilhelmsson kertoi. Lue koko puhe täällä!

Koulutukseen ja työelämään liittyvistä tasa-arvoteoista olivat keskustelemassa kasvatuspsykologian professori Hanni Muukkonen Oulun yliopistosta, Suomen Jääkiekkoliiton hallituksen jäsen Emma Terho ja Eurooppanaiset ry:n hallituksen jäsen Elina Ylä-Mononen.

”Valinta pitkän ja lyhyen matematiikan välillä avaa ja sulkee yllättävän paljon mahdollisuuksia hakeutua yliopisto-opintoihin eri aloille. Tytöt päätyvät kirjoittamaan lyhyen matematiikan tai ei matematiikkaa ollenkaan, vaikkei eroja taidoissa ole”, Muukkonen kertoi. Sukupuolittain eriytyneet alat eivät näyttäisi olevan ihan heti muuttumassa: ”1990-luvun lopussa syntyneiden uratoiveet ovat jopa tämän päivän työtilannetta sukupuolittuneempia esimerkiksi koulutuksen ja informaatioteknologian aloilla”, Ylä-Mononen kuvasi tilannetta. Urheilu on esimerkki hyvin sukupuolittain eriytyneestä alasta. "Naisten määrän lisääminen urheilun ja liikunnan valmentajina ja johtajina on haaste, mutta siihen on tartuttu esimerkiksi Johtaa kuin nainen ja Valmentaa kuin nainen -hankkeilla", Terho sanoi. 

 

Eduskunnan naisverkoston puheenjohtaja Hanna Sarkkinen muistutti päätöksenteon tasa-arvosta. ”Kunnissa on käytössä sukupuolikiintiöt, mutta ylimmillä päätöksenteon tasoilla ei ole. Eduskunnan tulisi tehdä päätös siitä, että valiokuntavalinnoissa toteutuu sukupuolten tasa-arvo ja puolueiden pitäisi tehdä linjaus, että ministerivalinnoissa toteutuu tasa-arvo”, Sarkkinen linjasi. Sisäministeriön strategiapäällikkö Ari Evwaraye sai vastata kysymykseen siitä, miten ihmeessä turvallisuus ja sukupuolten tasa-arvo liittyvät toisiinsa. ”Sukupuolten ja eri väestöryhmien välillä on suuria ja osin jopa kasvavia eroja turvallisuudessa. Järjestelmän on kyettävä vastaamaan näihin eroihin, jotta Suomesta tulisi maailman sekä tasa-arvoisin että turvallisin maa”, Evwaraye sanoi.

Eräs paljon tasa-arvotekoja kerännyt teema oli monikulttuurisuus. Tekoihin kuuluu mm. naiserityisiä ryhmiä maahanmuuttajanaisille, tutkitun tiedon koostamista sukupuolten välisistä hyvinvointi- ja terveyseroista maahanmuuttajaväestössä ja toimia naisten itsenäisen asioinnin edistämiseksi Maahanmuuttovirastossa. "Vuosittain tuhat naista hakeutuu Monika-Naiset liiton kriisipalveluihin. Myös kotouttamispalveluilla, kuten suomen kielen oppimisen tai työllistymisen tuella, on kova kysyntä", Monika-Naiset liiton puheenjohtaja Bahar Mozaffari sanoi, "Naiserityisiä palveluita tarvitaan".

  

Kirjailija Virpi Hämeen-Anttila toivoi tasa-arvon edistymistä työelämässä. ”Siihen kuuluu, että molempien vanhempien on mahdollisuus käyttää tasapuolisesti vanhempainvapaat, pienten lasten vanhemmilla on joustavat työajat ja naisvaltaiset alat eivät ole enää matalapalkkaisia aloja eikä kenenkään tarvitse tehdä osa-aikaista työtä pakosta vaan ainoastaan omasta tarpeestaan”, Hämeen-Anttila kuvasi. Ulkoministeriö valjasti koko organisaationsa tasa-arvotekoihin ja teki peräti yli 150 tekoa. "Tyttöjen ja naisten asema on Suomen ulkopolitiikan painopisteitä ja kehityspolitiikan kärki. Siten oli luontevaa, että ulkoministeriö otti haasteen vastaan ja lähti erittäin kunnianhimoisesti viemään hanketta eteenpäin", tasa-arvosuurlähettiläs Anne Meskanen kertoi. Planin lastenhallituksen jäsen Priya Härkönen kiinnitti huomiota vanhempien rooliin sukupuoliroolien synnyssä: ”Pienestä pitäen tyttöjä ja poikia kohdellaan eri tavoin ja heille annetaan erilaisia roolimalleja. Nämä voivat olla tosi pieniä asioita ja sanoja, jotka vahvistavat sitä. Esimerkiksi tytöille ostetaan nukkeja ja pojille autoja”, Priya sanoi.

  

Juhlassa palkittiin joitakin erityisen ansioituneita tasa-arvotekoja ja -tekijöitä. Teoista ei kuitenkaan edes yritetty valita parhaita, koska tehdyt teot ovat keskenään hyvin erilaisia ja pyrkivät eri tavoitteisiin. Jokainen tehty tasa-arvoteko on arvokas! Voit lukea lisää kunniamaininnoista täällä.

Valtiosihteeri, Suomi 100 -hallituksen puheenjohtaja Paula Lehtomäki toi tervehdyksen juhlavuoden puolesta. Lehtomäki kertoi, että tasa-arvo on juhlavuoden pääteemoja ja 100 tasa-arvotekoa siinä teemassa juhlavuoden päähankkeita.

Musiikkiesityksistä vastasi Maria Höglund yhtyeineen. Tilaisuuden DJ:nä toimi Mia Haglund.

Lämmin kiitos kaikille kanssamme juhlineille!

Katso tilaisuuden tallenne täällä ja kaikki kuvat täällä!


 
 
 
 
login Synergia Foxy