Siirry sisältöön
Etusivu
 
 
 
 

Ajankohtaista

14.11.2017

Eva Biaudet ja Sari Raassina: Vaikuttavia tasa-arvotekoja yli sektorirajojen

Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Sari Raassina puhuivat 100 tasa-arvotekoa -juhlissa Helsingin yliopistolla 10.11.2017 siitä, kuinka 100 tasa-arvotekoa on onnistunut ylittämään sektorirajoja ja saamaan aikaan tasa-arvoa edistävää toimintaa ympäri Suomen. Lue puhe täällä!


100 tasa-arvotekoa -juhla Helsingin yliopistolla pe 10.11.2017             

Vaikuttavia tasa-arvotekoja yli sektorirajojen

Puheenjohtaja Eva Biaudet, Naisjärjestöjen Keskusliitto

Puheenjohtaja Sari Raassina, tasa-arvoasiain neuvottelukunta TANE


Presidentti Tarja Halonen, rouva Tellervo Koivisto, rehtori Jukka Kola, emerituskansleri Thomas Wilhelmsson, 

kunniajäsenemme, 100 tasa-arvotekoa -kunniatoimikunnan jäsenet ja kumppanitahot, 

hyvät tasa-arvotekojen tekijät, hyvät ystävät,


Olette lämpimästi tervetulleita tänne Naisjärjestöjen Keskusliiton ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan yhteistyössä Helsingin yliopiston tasa-arvotoimikunnan kanssa järjestämään 100 tasa-arvotekoa -juhlaan.

100 tasa-arvotekoa -hanke on tempaissut ihmiset mukaansa voimakkaammin kuin olisimme saattaneet toivoa. 100 tasa-arvotekoa -hankkeessa on rikottu sadan teon raja. Ja kun huomioidaan ulkoministeriön suurlähetystöineen tekemät kaikki 150 tekoa, ollaan jo pitkään oltu yli 250 tasa-arvoteossa. Yhdessä teidän kaikkien kanssa olemme saaneet aikaiseksi paljon enemmän kuin alun perin uskoimmekaan. Tasa-arvotyö on saanut vauhtia ja naisten oikeudetkin ovat lähes päivittäin esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Suuri kiitos teille jokaiselle siitä, että olette olleet mukana!

Kiitos Helsingin yliopistolle ja sen tasa-arvotoimikunnalle erinomaisesta kumppanuudesta tämän tilaisuuden järjestämiseksi. Lämmin kiitos presidentti Tarja Halosen johdolla upeasti toimineelle kunniatoimikunnalle.

Haluaisin tässä yhteydessä myös nostaa esiin tasa-arvoneuvos Leila Mélartin, jonka idea 100 tasa-arvotekoa oli. Kiitos tästä suurenmoisesta ajatuksestasi!

Nyt tehdyissä tasa-arvoteoissa on ylitetty monenlaisia rajoja: tekoja on tehty yhteistyössä toisten toimijoiden kanssa, niitä on tehty netissä ja kadulla, kotimaassa ja ulkomailla. Teoissa on paitsi luotu uudenlaista yhteistyötä myös käsitelty naisia juuri niin moninaisena ryhmänä kuin me olemme.


Yksi tasa-arvoliikkeen haasteista on meillä ollut se, että tasa-arvon ja naisten oikeuksien edistäminen on jäänyt niin paljon naisjärjestöjen ja naisten harteille. Olemme olleet todella iloisia siitä, että 100 tasa-arvotekoa -hankkeen kautta olemme saaneet tähän yhteiseen työhön mukaan laajemman joukon ihmisiä, myös monia miehiä.

Naisiin kohdistuvan väkivallan lopettaminen on vielä suuri haaste Suomessakin. On tärkeää, että esiin nostetaan vuosia julkisuudelta pimennossa olleita ongelmia. Joka kolmas teinityttö on kokenut seksuaalista häirintää jossain muodossa viimeisen vuoden sisällä ja yli 3000 teiniä ilmoittaa, että heille on tarjottu maksua vastikkeeksi seksistä. Meille naisjärjestöille ongelman laajuus ei ollut yllätys. Näemme välttämättömänä, että Suomessa ryhdytään toimenpiteisiin seksuaalisen häirinnän näkyväksi tekemiseksi ja poistamiseksi. Tasa-arvotekoja tarvitaan edelleen!

Naisten ja tyttöjen oikeudet ovat Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeinen painopiste. Alkuvuodesta 2018 käytävissä vaaleissa valitaan Suomelle paitsi presidentti myös arvojohtaja. Valtionjohtajana tasavallan presidentin tehtävänä on edistää sukupuolten tasa-arvon ja naisten oikeuksien toteutumista niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Haastamme presidenttiehdokkaat ja median edustajat nostamaan tasa-arvokysymykset presidentinvaalien avainteemaksi. Toivomme, että sukupuolten tasa-arvo nousee esiin vaalikeskusteluissa ja siitä kysytään samaan tapaan sekä naisilta että miehiltä.  

Erityisesti kun puhutaan taloudesta on tärkeää, että sukupuoli näkyy paitsi keskusteluissa, myös päätöksenteossa ja toimeenpanossa. Koemme, että keskustelussa talouden vaikutuksista naisiin on menty pieni askel eteenpäin. Paljon on kuitenkin vielä tekemistä, jotta naiset esimerkiksi talouden alan toimijoina olisivat tasavertaisessa asemassa.


Olemme syystä ylpeitä Suomen satavuotisen itsenäisyyden historian merkkinaisista ja heidän tinkimättömästä työstään naisten puolesta. He ovat toimineet täysin erilaisissa olosuhteissa. Me olemme puolestamme tasa-arvotekojen kautta oivaltaneet kuinka paljon olemme saaneet asioita eteenpäin. Tämän tulee jatkua. Haluamme saada naisten oikeudet ja aseman mukaan päätöksenteon agendalle, myös Suomen juhlavuoden jälkeen. 

Tasa-arvotekoja on tehty jossain määrin myös yksityisellä sektorilla. Mukana on niin pörssiyritys kuin pienyrityksiä. Mutta tämä on epäilemättä vain kapea kurkistus siihen tasa-arvotyöhön, mitä yksityisellä sektorilla tehdään. Kyse ei ole vain tästä hankkeesta: tasa-arvotyössä me emme ole vielä oikein löytäneet riittävästi tapoja tehdä yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa ja olisi hienoa pystyä tiivistämään suhteita myös siihen suuntaan. Siihen pitää vain löytää keinoja, väyliä ja yhteisiä keskustelufoorumeita. 100 tasa-arvotekoa on osaltaan ollut luomassa niitä.

Se, että voimme Suomessa tehdä yhteistyötä yli sektori- ja puoluerajojen on upea valttikortti, jota meidän kannattaa yhdessä vaalia ja jalostaa eteenpäin. Se mahdollistaa rakentavan ja tehokkaan asioiden eteenpäin viemisen. Tasa-arvo taas on lähtökohtaisesti moniulotteinen ilmiö, jota ei voi edistää vain joillakin rajatuilla osa-alueilla. Tasa-arvon edistämiseen monitoimijayhteistyö sopii siis poikkeuksellisen hyvin.

Kiitos!


Eva Biaudet ja Sari Raassina: Vaikuttavia tasa-arvotekoja yli sektorirajojen


 
 
 
 
login Synergia Foxy