Siirry sisältöön
Etusivu
 
 
 
 

Ajankohtaista

14.11.2017

Presidentti Halosen puhe: Tasa-arvotekojen tulokset osana kestävää kehitystä

100 tasa-arvotekoa -kunniatoimikunnan puheenjohtaja, presidentti Tarja Halonen puhui 10.11.2017 Helsingin yliopistolla 100 tasa-arvotekoa -juhlissa tasa-arvotekojen merkityksestä osana kestävää kehitystä. Lue puhe täältä!


100 tasa-arvotekoa -juhla Helsingin yliopistolla pe 10.11.2017 klo 14–16 

Presidentti Tarja Halonen, 100 tasa-arvotekoa -kunniatoimikunnan puheenjohtaja

Tasa-arvotekojen tulokset osana kestävää kehitystä


Hyvät kuulijat, 

 

Kiitos teille kaikille saapumisesta 100 tasa-arvotekoa -juhlaan.

Lämmin kiitos kaikille teille, että teitte tämän hankkeen mahdolliseksi. Tasa-arvon nostaminen tärkeäksi teemaksi maassa, jossa naiset ovat saaneet täydet poliittiset oikeudet ensimmäisenä maailmassa, ja joka edelleenkin kansainvälisessä vertailussa nostetaan johtopaikoille, olisi pelkkää kiitoksen hyminää.

Meidän projektimme 100 tasa-arvotekoa on tuonut tasa-arvotyön merkityksen ja haasteet nykypäivään suomalaisessa yhteiskunnassa. Mikä parasta – se on innostanut erilaisia organisaatioita ympäri Suomen kehittämään tasa-arvoa konkreettisin toimin.

Moni vuoden tasa-arvoteoista on keskittynyt – ja todella aiheellisesti – työelämän tasa-arvon lisäämiseen. Työelämä on elämämme keskiössä ja lisäksi sillä on paljon kerrannaisvaikutuksia. Koulutus- ja ammattialojen eriytyminen vaikuttaa osaltaan palkkaeron syntymiseen. Palkkaero johtaa osaltaan naisten eläkeköyhyyteen. Vanhempainvapaiden käytön ja perhevapaiden kustannusten epätasainen jakautuminen vahvistaa tuloeroa. Työelämän tasa-arvoistaminen on sekä kansallinen että kansainvälinen tavoite.

Myös kansainvälisesti naisten oikeuksien vajavaisuus näkyy työelämässä. Naiset kohtaavat työpaikoilla seksuaalista häirintää, joutuvat altistamaan itsensä vaarallisille työmatkoille, saavat alempaa palkkaa ja työskentelevät todennäköisemmin harmaan talouden sektorilla. Pohjoisen Afrikan ja läntisen Aasian naisista vain joka neljäs on työllinen.

Nämä asiat eivät ole meillekään vieraita. Suomessa on ollut paljon myönteistä kehitystä, mutta hyvin äkistikin voi tulla asioita, jotka palauttavat meidät peruskysymysten äärelle. Varmasti monelle tuli yllätyksenä, kuinka nopeasti #metoo-kampanja nosti seksuaalisen häirinnän isoksi keskusteluksi. Ongelma on aina ollut olemassa, mutta nyt se on tullut näkyväksi. Seksuaali- ja lisääntymisoikeudet ja siihen liittyen myös seksuaalinen häirintä on ollut kaikkein vaikeimmin puututtavia tasa-arvo-ongelmia.


Hyvä yleisö,

Kansainvälisesti Suomi profiloituu aktiivisena naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman tukijana, jolla on myös omakohtaista näyttöä asian tärkeydestä koko maan kehityksen kannalta. Suomi on rohjennut painottaa seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien merkitystä aikana, jolloin se on kansainvälisesti yhä haastavampaa. Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluiden saatavuuden ja laadun ja seksuaalikasvatuksen kehittäminen ovat parhaita keinoja köyhyyden vastaisessa taistelussa sekä naisten ja lasten aseman ja terveyden parantamisessa.

Uskottava tasa-arvon edistäminen kansainvälisesti vaatii saman tekemistä myös kotimaassa. Tähän YK:ssa vuonna 2015 hyväksytty kestävän kehityksen Agenda 2030 antaa sekä mahdollisuuden että velvollisuuden. Agenda 2030 sisältää 17 tavoitetta. Näistä tavoite numero viisi on saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia. Tämän lisäksi sukupuolten tasa-arvo on läpileikkaava teema koko kestävän kehityksen agendassa.

Agenda 2030 on universaali eli se tulee toimeenpanna kansallisesti kaikkialla, myös Suomessa. Suomi on tehnyt hyvää ja näkyvää työtä kestävän kehityksen tavoitteiden parissa. Sitä varmasti auttoi se tosiasia, että Suomessa oli itse asiassa kestävän kehityksen seurantamalli jo ennen Agenda2030:tä. Suomella on kestävän kehityksen toimintasuunnitelma. Meillä kestävän kehityksen sihteeristö on keskitetty valtioneuvoston kansliaan, minne se poikkileikkaavuutensa takia kuuluu.

Suomen on syytä pitää tasa-arvo edelleen näkyvässä roolissa kaikessa kestävän kehityksen työssä, myös konkreettisissa tavoitteissa ja mittareissa. On vaikea nimetä yhtä mittaria, joka kuvaisi tarkasti esimerkiksi miesten ja naisten tulonjaon epäsuhtaa, mutta siitä huolimatta siihen tulee pyrkiä.

Sillä, mitä teemme Suomessa, on merkitystä myös kansainvälisesti, koska työtämme seurataan. Suomi toimii tällä hetkellä kansainvälisesti hyvänä esimerkkinä ja meidän kannattaa pyrkiä säilymään sellaisena. Tuo säilyttäminen vaatii kuitenkin aktiivista työtä.

Pysyviä muutoksia saadaan vain rakenteellisilla ratkaisuilla: naisten koulutusta tulee kehittää globaalisti ja heidän omistus- ja perintöoikeuksiinsa on saatava parannusta. Naisten asemaa pitää vahvistaa perheessä, työpaikoilla ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Tasa-arvo on ihmisoikeuskysymys, mutta se avittaa myös monia muita hyviä asioita yhteiskunnassa, kuten talouskasvua. Erityisesti moninkertaisesti syrjittyjen ihmisten, kuten kouluttamattomien ja köyhien naisten, tukeminen saattaa muuttaa yhteiskunnan rakennetta nopeastikin demokraattiseen ja inhimillisesti oikeaan suuntaan.

Tieteellisellä tiedolla on keskeinen rooli kestävän kehityksen toteuttamisessa. Tiedemaailman merkitys globaalina toimijana ja ratkaisujen levittäjänä on vain kasvanut. Sen rahoitus, rakenteet ja yhteydet ympäröivään maailmaan ovat tärkeitä kestävän kehityksen kannalta. Monet yliopistot, kuten Helsingin yliopisto, määrittelevät jo tehtäväkseen globaalien haasteiden ratkaisemisen. Tämänkin takia on upeaa juhlistaa hankettamme tänään juuri täällä Helsingin yliopistolla.

Kestävän kehityksen toteutuminen vaatii laajapohjaista kumppanuutta. Valtioilla on päävastuu, mutta muutokseen tarvitaan eri toimijaryhmien työtä ja kumppanuutta. Kansalaisjärjestöt voivat olla jopa parempia asiantuntijoita yhteisen rintaman luomisessa kuin valtio. Mukaan tarvitaan myös media, tiedemaailma ja yritykset.

 

Hyvät ystävät,

Tapaan sanoa, että tasa-arvo ei ole still-foto. Prosessi luo uusia tavoitteita ja siksi työn jatkaminen on erittäin tärkeää. Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden aikana on saavutettu paljon sukupuolten tasa-arvossa. Se ei kuitenkaan ole tapahtunut itsestään, vaan on vaatinut määrätietoista työtä. Seuraavat 100 vuotta vaativat lisää tuota työtä.

Tänä juhlavuonna on tapahtunut paljon. Suomi100-hankkeita ja -tapahtumia on ollut tuhansia. Olemme myös saaneet myönteistä kansainvälistä huomiota.

Viimeisin niistä on kansainvälisen olympiakomitean puheenjohtajan Thomas Bachin Birgitta Kerviselle myöntämä kansainvälisen olympiakomitean Women and Sport World Trophy.

Vuosi lähenee kuitenkin loppuaan ja sen myötä myös 100 tasa-arvotekoa.

100 tasa-arvotekoa -hankkeessa luotiin iso verkosto ja saatiin uudenlaisia toimijoita mukaan tasa-arvotyöhön. Näiden tekojen hyöty ja arvo voi näkyä vasta useiden vuosien jälkeen. Siksi olisikin tärkeää seurata tekoja ja miettiä, miten nyt kerättyjä malleja voitaisiin hyödyntää myös muissa organisaatioissa. Työn jatkamisen välttämättömyys oli myös 100 tasa-arvotekoa -kunniatoimikunnan yksimielinen näkemys.

100 tasa-arvotekoa -hanke on sekä näyttö siitä, että meillä riittää yhä korjattavaa, että ideapankki siihen, miten näitä kysymyksiä voidaan ratkaista. Tehdyt teot ja saavutetut tulokset ovat osa kestävän kehityksen toteuttamista.

Tasa-arvotekojen täytyy jatkua myös juhlavuoden jälkeen ja niistä on muodostuttava sääntö, ei poikkeus. Once is not enough!

Kiitos.


Presidentti Halosen puhe: Tasa-arvotekojen tulokset osana kestävää kehitystä


 
 
 
 
login Synergia Foxy