Siirry sisältöön
Etusivu
 
 
 
 
 

Ajankohtaista

08.11.2017

100 tasa-arvotekoa -kunniatoimikunnan jäsenten näkemyksiä tasa-arvotyöstä

Kokousväki sai kuulla 100 tasa-arvotekoa -hankkeen kunniatoimikunnan kokouksessa 25.10.2017 useita kiintoisia puheenvuoroja siitä, miten eri organisaatioiden tasa-arvoteot ovat edenneet ja millä tavoin tasa-arvotyötä voisi jatkaa tulevaisuudessa. Lähes jokainen kunniatoimikunnan jäsen edustaa nimittäin tahoa, joka on tehnyt tai tekemässä tasa-arvoteon.


Liisa Kiianlinna ja Anita Lehikoinen

Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä toi kokoukselle lupauksen siitä, että OKM tukee tasa-arvotekojen jatkamista vuonna 2018. 

Kansliapäällikkö piti runsasta liikunta-alan tekojen määrää merkkinä siitä, että liikunnan ja urheilun ala on yksi tasa-arvo-ongelmien linnakkeista. Opetus- ja kulttuuriministeriön teko oli yhdessä Olympiakomitean ja Paralympiakomiteakomitean kanssa haastaa urheilun ja liikunnan lajiliitot toimiin erityisesti naisten määrän lisäämiseksi päätöksenteossa ja valmennuksessa. Ministeriö on kannustanut tekemään 100 liikunnan tasa-arvotekoa. Vaikka naiset liikkuvat ja urheilevat, urheilun valmentajat ja johtajat ovat valtaosin miehiä. OKM:n teon tavoitteena on saada sukupuolet toimimaan alalla yhdessä kaikilla tasoilla. Lisäksi kansliapäällikkö Lehikoinen muistutti, että Suomessa opiskelu- ja ammattialat ovat poikkeuksellisen vahvasti sukupuolittain eriytyneitä, mihin on puututtava. 

Ministeri Elisabeth Rehn kehotti ottamaan tasa-arvon mukaan kaikkeen, mistä puhuu, kaikkiin esiintymisiin ja työtilaisuuksiin. Ministeri Rehn kertoi liittävänsä tasa-arvon niihinkin yhteyksiin, joihin se ”ei kuulu”, koska todellisuudessa kaikella on tekemistä tasa-arvon kanssa. Esimerkkinä hän kertoi puhuneensa hiljattain yhdysvaltalaisille republikaaneille tasa-arvoisesta koulutuksesta; yleisö ei vaikuttanut vastaanottavaiselta, mutta ehkä jokin tasa-arvon siemen tuli kuitenkin kylvettyä. Myös Juristinaisten kansainvälisen järjestön (FIFCJ) varapuheenjohtaja Liisa Kiianlinna korosti tasa-arvotyön esille ottamista kansainvälisissä yhteyksissä.

Tasa-arvosuurlähettiläs Anne Meskanen kertoi, että on hienoa viedä Suomen mallia ja tasa-arvon onnistuneita malleja ulkomaille. Suomen suurlähettiläistä 45 prosenttia on naisia. Sukupuolten tasa-arvo on valtavirtaistettuna kaikissa ulkoministeriön hankkeissa, ja sukupuolisensitiivisyys olisi tärkeää huomioida myös budjetoinnissa sekä viestinnässä. Suurlähettiläs Meskanen korosti, ettei meidän sovi unohtaa hauraiden valtioiden naisia, joiden tasa-arvo-ongelmat ovat vielä suurempia kuin suomalaisten. Suurlähettiläs oli iloinen liikuntatekojen runsaasta määrästä ja aikoo itsekin korostaa työssään tyttöjen ja naisten voimaannuttamista liikunnan avulla.

Poliisipäällikkö Lasse Aapio Helsingin poliisista kertoi Helsingin poliisin tasa-arvoteosta, joka saa jatkoa vuonna 2018. Poliisi on tehnyt menestyksekästä työtä kertomalla päihteistä ja nyt seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta nuorille järjestettyjen tapahtumien kautta ja niiden yhteydessä. Samoin poliisi on käynyt läpi oman esihenkilöstönsä työtä tasa-arvonäkökulmasta: tasa-arvo on esihenkilötyökysymys.

Sukupuolentutkimuksen apulaisprofessori Marjut Jyrkinen Helsingin yliopistosta esitteli WeAll-tutkimushanketta, jonka tavoitteena on tehdä tutkimustiedolla tasa-arvoisempaa työelämää. Jyrkinen korosti muidenkin tekijöiden kuin sukupuolen merkitystä tasa-arvolle: tutkimuksessa esimerkiksi sukupuolistunut ikäsyrjintä ja alueelliset erot ovat keskiössä. Hankkeessa on järjestetty työllisyyttä edistävää toimintaa yli 50-vuotiaille korkeiden työttömyyslukujen Kotkassa. Jatkotoimenpiteenä hanke haastaa eettisten hyvän organisaatiokäyttäytymisen ohjeiden laadintaan.


Tuija Brax ja Irja Askola

Piispa Irja Askola toi esille Suomen evankelis-luterilaisen kirkon uuden tasa-arvopalkinnon. Hän korosti, ettei palkinto ole vain kirkon sisäinen. Palkinto pitää herättämänsä keskustelun ja mediahuomion avulla sukupuolten tasa-arvoa voimakkaammin kirkon agendalla.

Suomen Akateemisten Naisten Liiton puheenjohtaja Tuija Brax kommentoi 100 tasa-arvotekoa -hankkeen päättymiseen, että mikään ei ole politiikassa koskaan lopullisesti ohi - ja tasa-arvokysymykset ovat ilman muuta poliittisia. Liitto on levittänyt tietoa 100 tasa-arvotekoa -konseptista muiden maiden liittoihin, mutta tasa-arvotyön eteneminen ei ole takapakin vuoksi ongelmatonta edes Euroopassa. Brax nosti esiin myös Olympiakomitean sääntömuutoksen, jonka mukaan hallituksessa pitää olla vähintään 40 prosenttia sekä naisia että miehiä. Kiintiöt ja säännöt ovat tasa-arvotyössä toimivia vaikka herättävätkin välillä närää.

Urheilun ja kulttuurin tasa-arvoasiantuntija Raija Iisalo-Mattila kertoi, että seuraava IWG-konferenssi (International Working Group on Women and Sport) järjestetään toukokuussa 2018 Botswanassa. Presidentti Halonen on konferenssissa kutsuttuna keynote-puhujana, ja tilaisuuteen on suunnitteilla Suomi-sessio, joka perustuu Helsingin vuoden 2014 maailmankonferenssin suosituksiin mm. johtajuudesta ja valmennuksesta.

Marttaliiton puheenjohtaja Lea Sairanen korosti, että tasa-arvo lähtee arjesta ja perheestä. Marttaliiton tasa-arvoteko kuvaa järjestön pitkäjänteistä työtä suomalaisessa yhteiskunnassa 118 vuoden ajalla. Tasa-arvoa on pidettävä esillä ja vietävä eteenpäin yhdessä. Puheenjohtaja Sairanen ehdotti, että kunniatoimikunta voisi kokoontua muutaman vuoden päästä reflektoimaan työnsä tuloksia.

Naisjärjestöjen Keskusliiton kunniajäsen ja pitkäaikainen puheenjohtaja, kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila oli huolissaan Euroopan tasa-arvotilanteesta: tasa-arvo on ottanut EU:ssa takapakkia eivätkä rivit pysy yhtenäisinä. Myös Euroopan neuvoston pitäisi monitoroida tiukemmin, että jäsenmaat panevat päätökset täytäntöön. Kotimaassa huolenaiheena on sote-uudistus: antaako sen aikataulu myöten tehdä kunnollisen sukupuolivaikutusten arvioinnin? Kunniajäsen Anttila sanoi, että 100 tasa-arvotekoa -hankkeen hyödyt on syytä kirjata tarkasti muistiin.

Strategiajohtaja Gunilla Ohls Yleisradiosta esitteli Ylen menestyksekästä tasa-arvotekoa, joka muuttaa urheilun verkko- ja TV-sisältöjä tasa-arvoisemmiksi. Ylen urheilutoimituksissa sukupuolijakauma on tasainen ja yksilölajien uutisointi on tasaista, mutta sukupuolten tasa-arvo-ongelmat ilmenevät etenkin joukkuelajeissa. Yksi näkyvä osa Ylen tekoa on uusi Mestaruusputki-konsepti, joka nostaa kotimaisten naisten palloilulajien finaaliotteluiden medianäkyvyyden samalle viivalle miesten otteluiden kanssa. Vuonna 2018 Yle ottaa käyttöön urheilun verkkosisältöjen sukupuolijakauman reaaliaikaisen seurannan. 

Puheenjohtaja Marja Pihnala Rusetti – Vammaisten naisten valtakunnallinen yhdistys ry:stä ja Vammaisjärjestöjen naisverkostosta kertoi, että Rusetti teki tasa-arvotekonaan selvityksen naisten ja miesten tasa-arvon toteutumisesta vammaisjärjestöjen päätöksenteossa. Tulokset ovat ilahduttavia: vammaisjärjestöissä 51 prosenttia hallitusten jäsenistä ja 57 prosenttia hallitusten puheenjohtajista on naisia. Tosin selvityksessä löytyi myös useita järjestöjä, joiden puheenjohtajistosta ei ole ollut viimeiseen kymmeneen vuoteen yhtään naista. Puheenjohtaja Pihnala korosti niin vammaisten kuin muidenkin tyttöjen ja nuorten naisten voimaannuttamisen merkitystä tasa-arvotyössä ja kertoi, että jäsenyys kunniatoimikunnassa on antaa lisäsyyn nostaa tasa-arvokysymyksiä esiin eri yhteyksissä.

Helsingin yliopiston emerituskansleri Thomas Wilhelmsson kutsui kaikki tervetulleeksi 100 tasa-arvotekoa -hankkeen yhdessä Helsingin yliopiston tasa-arvotoimikunnan kanssa järjestämiin 100 tasa-arvotekoa -juhliin perjantaina 10. marraskuuta. Wilhelmsson korosti, että toiminnan on jatkuttava juhlavuoden jälkeenkin. Koska tasa-arvotilanne on maailmalla tällä hetkellä kurja, toimijoiden rivien on pysyttävä ehjinä: Suomen tasa-arvotilanteessa riittää vielä paljon puututtavaa. Helsingin yliopiston tasa-arvotekona on Puheenvuoroja tasa-arvosta yliopistoyhteisössä -videosarja.


Batulo Essak ja Anne Vierelä

Arfican Care ry:n puheenjohtaja Batulo Essak toi esiin, että tasa-arvo alkaa kotoa. Hän korosti, että vaikka on tärkeää tehdä tasa-arvotyötä ulkomailla, Suomessakin on naisia, jotka eivät tiedä oikeuksiaan. Näiden naisten osallistaminen yhteiskuntaan on ensiarvoisen tärkeää. Arfican Caren tasa-arvotekona on Meidän perheemme -toiminta, joka pyrkii voimaannuttamaan naisia itsenäiseen toimijuuteen. Hanke tarjoaa esimerkiksi vertaisohjausta ja madaltaa kuilua viranomaisiin heidän toimintaansa tutustumisen kautta. Osallistujat myös oppivat suomen kieltä ja yhteiskuntatietoutta. Puheenjohtaja Essak ja presidentti Halonen tähdensivät, että Suomenkin tulee ottaa oppia muualta.

Suomen Voimisteluliiton puheenjohtaja Anne Vierelä puhui voimistelun kansainvälisestä tilanteesta. Vaikka voimistelu on hyvin naisvaltainen laji, kansainvälisesti sen johto on varsin miehistä. Alan kansainvälisissä järjestöissä ja tilaisuuksissa ihmetellään, kun Suomea edustavat johtajat ovat naisia. Puheenjohtaja Vierelä on mukana Kansainvälisen voimisteluliitto FIG:n naiskomiteassa, joka tekee ensimmäisiä tutkimuksia ja kartoituksia lajin johdon sukupuolistuneisuudesta.


 
 
 
 
login Synergia Foxy