Siirry sisältöön
Etusivu
 
 
 
 

Ajankohtaista

08.11.2017

100 tasa-arvotekoa -kunniatoimikunnan kokousti eduskunnassa

100 tasa-arvotekoa -hankkeen kunniatoimikunta kokoontui keskiviikkona 25.10.2017 toisen ja viimeisen kerran eduskunnan puhemies Maria Lohelan emännöimänä Eduskuntatalossa. Kunniatoimikunta oli lähes kokonaisuudessaan paikalla ja keskustelu kävi vilkkaana. Kunniatoimikunta oli yksimielinen siitä, että tasa-arvotekojen tulee jatkua myös juhlavuoden jälkeen.

Ennen kokouksen alkua eduskunnan apulaistiedotuspäällikkö Rainer Hindsberg piti katsauksen puhemiehen edustustilan taiteeseen. Suomen Eduskuntatalo eroaa monista maailman parlamenteista siinä, että talosta puuttuvat vapaustaistelijoiden kuvat ja aseet; taide on valittu siten, ettei se jakaisi kansaa.

Kunniatoimikunnan puheenjohtaja, presidentti Tarja Halonen pureutui tasa-arvokysymyksiin heti avatessaan kokouksen. ”Arvoisa puhemies”, hän aloitti, ja jatkoi sitten: ”Vai puhenainen? Puheihminen?” Puhemies Maria Lohela kertoi, ettei eduskunta voinut missään nimessä jäädä pois 100 tasa-arvotekoa -hankkeesta. Eduskunnan tasa-arvoteko julkistetaan myöhemmin.

Presidentti Tarja Halosen puheenvuoro käsitteli tasa-arvotyön jatkumista Suomi 100 -juhlavuoden päätyttyä. Presidentti Halonen muistutti, että monet suomalaiset naisjärjestöt – esimerkiksi 11 Naisjärjestöjen Keskusliiton jäsenjärjestöä – ovat vanhempia kuin itsenäinen Suomi. Nämä järjestöt ovat tehneet niin merkittävää yhteiskunnallista työtä, että Halonen pohdiskeli pilke silmäkulmassaan, olisiko itsenäisyys ollut lainkaan mahdollinen ilman näitä toimijoita. On hienoa, että tasa-arvokeskustelu lähti uudella tavalla liikkeelle juuri itsenäisyyden juhlavuonna: sekin on asia, jonka kelpaa ottaa esiin kansainvälisissä keskusteluissa. Monen tasa-arvoteon hyödyt ja arvo tulevat näkymään vasta myöhemmin, kenties yllättävilläkin tavoilla. Tasa-arvoteot jatkavat elämäänsä juhlavuoden jälkeenkin: ”Once it not enough!”, presidentti Halonen painotti. Presidentti muistutti, että kun yksi tasa-arvo-ongelma ratkaistaan, ilmenee toinen. Kansalaisjärjestöillä ja muilla tasa-arvotoimijoilla olisi taitoa ja halua tehdä enemmänkin työtä, jos resursseja olisi riittävästi – sen sijaan resursseja on vuosi vuodelta leikattu. Presidentti Halonen kannusti tasa-arvotoimijoita käyttämään ääntä ja tuomaan asiaansa voimallisesti esiin.

Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet esitteli tasa-arvotekojen satoa. Sadan tasa-arvoteon raja on mennyt jo rikki! Toistuviksi teemoiksi teoissa nousevat esimerkiksi naisiin kohdistuva väkivalta, koulutus, työelämä ja johtajuus, monikulttuurinen toiminta sekä ehkä hieman yllättäen liikunta ja urheilu. Liikunnan ja urheilun nousua yhdeksi näkyvimmistä teemoista tuki opetus- ja kulttuuriministeriö, joka haastoi keväällä 2017 liikunnan ja urheilun lajiliitot tasa-arvotalkoisiin ja kannusti muitakin liikunta-alan toimijoita mukaan. Biaudet kertoi, että Naisjärjestöjen Keskusliitto haluaa jatkaa tasa-arvotekojen avulla työtä tasa-arvoisemman Suomen rakentamiseksi. Biaudet korosti, että tasa-arvotoimijat tarvitsevat tällaiseen työhön lisää resursseja; esimerkiksi Naisjärjestöjen Keskusliiton toimistolla työskentelee vakituisesti ainoastaan kaksi työntekijää. Biaudet otti kantaa myös ajankohtaiseen #metoo-kampanjaan.

Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Sari Raassina käytti puheenvuoron sektorirajat ylittävästä yhteistyöstä suomalaisena vahvuutena. 100 tasa-arvotekoa -hankkeessa oli sen suunnittelusta lähtien nimettynä tavoitteena saada mukaan erilaisia organisaatioita niin julkiselta, yksityiseltä kuin kolmannelta sektorilta. Tämä toteutui jopa yli odotusten: mukana on niin ministeriöitä, kuntia, yrityksiä, ay-järjestöjä, medioita, kansalaisjärjestöjä kuin korkeakoulujakin. Tavoitteen saavuttamisessa on ollut todella tärkeää, että hankkeen kunniatoimikunta on edustanut tätä moninaisuutta. Hanketta myös koordinoivat yhdessä kansalaisjärjestö sekä parlamentaarinen, ministeriön yhteydessä toimiva neuvottelukunta. Yksityistä sektoria on kuitenkin ollut hitaampaa saada mukaan, ja haaste on sama tasa-arvotyössä laajemminkin.

Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara kertoi puheenvuoronsa aluksi olleensa tehtävässään puoli vuotta, josta kuukauden isyysvapaalla. Tämä kirvoitti aplodit kokousväeltä, mihin Maarianvaara totesi: ”Kun mies pitää isyysvapaata, hän on sankari. Naisille perhevapaan pitäminen on normi.” Maarianvaara otti esiin 15 vuotta vanhan ajatuksen tasa-arvon paradoksista: Suomi ylpeilee ulkomailla tasa-arvoisuudellaan, mutta kotimaassa sana tasa-arvo herättää ärsytystä. On surullista, että tämä vanha ajatus pätee yhä. Tilastojen mukaan tasa-arvokehitys on Suomessa hyvin hidasta. Maarianvaara muistutti, että ”Niin kauan kuin yhtäkin syrjitään, kukaan ei ole vapaa.” Maarianvaara peräänkuulutti sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen – sukupuolinäkökulman huomioon ottamisen kaikessa päätöksenteossa – tärkeyttä.

Kokousväki sai kuulla useita kiintoisia puheenvuoroja siitä, miten tasa-arvoteot ovat edenneet ja millä tavoin tasa-arvotyötä voisi jatkaa tulevaisuudessa. Lue lisää kunniatoimikunnan jäsenten puheenvuoroista täällä

Lämmin kiitos kunniatoimikunnalle, joka omalla arvovallallaan ja toiminnallaan edisti merkittävästi 100 tasa-arvotekoa -hankkeen onnistumista! Kunniatoimikunnan kokoonpano on nähtävissä täällä.

Katso kaikki kuvat kunniatoimikunnan kokouksesta täällä!


 
 
 
 
login Synergia Foxy