Siirry sisältöön
Etusivu
 
 
 
 
 

Ajankohtaista

18.09.2017

100 tasa-arvotekoa esillä Kuntamarkkinoiden tasa-arvoseminaarissa

100 tasa-arvotekoa -hanke oli esillä Kuntamarkkinoilla, joilla järjestettiin 14.9.2017 Naisjärjestöt haastavat 100 tasa-arvotekoa – Kuntaliiton tasa-arvoteko -seminaari. Seminaarissa keskusteltiin Suomen yleisestä tasa-arvotilanteesta, kunta-alan tasa-arvohaasteista ja naisjärjestöjen tasa-arvotyöstä sekä esiteltiin muutamaa 100 tasa-arvotekoa -hankkeeseen kuuluva tasa-arvoteko.

Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Sirpa Paatero esitteli Kuntaliiton tasa-arvoteon ja puhui kunta-alan tasa-arvo-ongelmista. Paatero korosti, että toisin kuin voisi luulla, tasa-arvotilanne ei vain parane ja sitten pysy uudella tasolla, vaan tilanne on päinvastoin heikentynyt niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Talouskriisin myötä tasa-arvokehitys on taantunut sekä Suomessa että EU:ssa: tasa-arvotyökin on kriisissä, ja talouskriisin vaikutukset ovat hätkähdyttävän sukupuolittuneita. Julkinen sektori, johon kriisi leikkauksineen vahvasti kohdistuu, on nimittäin hyvin naisvaltainen työnantaja. Myös sote-uudistuksessa piilee monenlaisten tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusongelmien vaara niin työntekijöiden kuin palveluiden käyttäjienkin osalta.

Kunnissa on tasa-arvotyön tarvetta myös politiikan ja luottamustoimien puolella. Suomen itsenäisyyden ensimmäisen sadan vuoden jälkeen naisten osuus kunnan- ja kaupunginvaltuutetuista on 39 prosenttia. Kuntien hallitusten puheenjohtajista on naisia vain 31 prosenttia. Kuntapolitiikkaan lähteminen on haaste naisille esimerkiksi siksi, että perhevapaalla oleva kunnallispoliitikko – naisethan pitävät valtaosan perhevapaista – menettää osan perhevapaasta saamastaan tuesta, jos vastaanottaa palkkioita luottamustehtävästä. Asian muuttamiseksi on kuitenkin tehty aloite, ja tilanne on muuttumassa.

Kuntaliiton tasa-arvotekona on Eurooppalaisesta naisten ja miesten tasa-arvon peruskirjasta laadittu lyhyt ja havainnollinen Tasa-arvo ajan tasalle -opas, jolla kannustetaan kuntapoliitikkoja, kuntia ja maakuntia edistämään tasa-arvoa paikallishallinnossa. Kuntaliitto suosittaa kunnille, kuntayhtymille ja nyt perustettaville maakunnille sitoutumista Eurooppalaiseen tasa-arvon peruskirjaan. Tähän mennessä Suomessa vain 22 kuntaa ja kaksi maakuntaliittoa on hyväksynyt peruskirjan. Tasa-arvotekonsa ohella kuntaliitto toteutti vuoden 2017 kuntavaalien aikaan tasa-arvokampanjan Twitterissä.

Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtaja Eva Biaudet peräänkuulutti enemmän tasa-arvosisältöä Kuntamarkkinoille ja puhui seminaarissa naisjärjestötyön tärkeästä roolista tasa-arvon edistämisessä. Biaudet korosti, ettei ole olemassa ”ihan hyvää” tasa-arvoa: ”Meillä on kaikki oikeus vaatia, että meillä olisi puolet vallasta. Se ei ole mitään luksusta, vaan jotain on pielessä, jos näin ei ole.” Kaikki tieto tukee tätä pyrkimystä. Yhdeksi hyväksi keinoksi havaita tasa-arvo-ongelmia Biaudet mainitsi laskemisen: paljonko missäkin tilanteessa on naisia. Numerot eivät valehtele, ja niiden avulla huomataan, että jokin on pielessä. Silloin päästään stereotypioiden taakse kysymään, miksi näin on.

Biaudet kertoi, että naisjärjestöt ja -poliitikot ovat tehneet historiassa huikeita tekoja tasa-arvon eteen. Silti naisjärjestöille ei myönnetä tarpeeksi resursseja. Naisjärjestöjen Keskusliiton määrärahoja on laskettu viidennes viimeisen viiden vuoden aikana, ja liitto työllistää kokoaikaisesti ainoastaan kaksi ihmistä. Liittoon kuuluu kuitenkin naisia yhtä paljon kuin kaikissa Suomen kunnissa on työntekijöitä, joten kyseessä on voimakas joukko. Suomi 100 -juhlavuoden lähestyessä naisjärjestöt havaitsivat, että juhlasta on tulossa hyvin miehinen. Järjestöt tahtoivat nostaa naiset esiin merkkivuonna, ja juhlavuotta haluttiin viettää vaikuttamalla vahvasti. Syntyi 100 tasa-arvotekoa -hanke, joka peräänkuuluttaa konkreettisia tasa-arvotekoja ja osallistaa suomalaisia tahoja laajasti.

Kehittämispäällikkö Kaarina Salonen esitteli seminaarissa Espoon kaupungin tasa-arvoteon, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspalkinto TASSUn. Tästä lähtien vuosittain jaettava palkinto nostaa esiin Espoon kaupungin työyhteisöjen ja -ryhmien tekemiä konkreettisia tasa-arvotekoja. Hakemuksen lähettäneistä teoista kuvataan videot, ja näiden esimerkkien avulla mietitään, miten muutkin tahot voisivat edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Ensimmäinen TASSU-palkinnon saaja julkistettiin seminaaripäivänä, ja sen sai Entressen kirjaston lasten tiimi. ”Tiimin toiminta on lisännyt pienten poikien lukuintoa - lapsia innostetaan kirjallisuuden ja kulttuurin maailmaan sukupuolesta riippumatta. Entressen kirjasto on myös turvallinen olohuone eri kulttuureista tuleville tytöille”, Helmet-kirjastojen verkkosivuilla kerrotaan.

Seminaarin lopuksi heräsi keskustelua siitä, miten tasa-arvotyössä kunnostautuneille tahoille voisi antaa tunnustusta. Tasa-arvotyötä olisi hyvä seurata, ja jonkinlaisia palkintoja ja tunnustuksiakin siitä voisi antaa. Eva Biaudet korosti, että tasa-arvolla ei ole loppupäätä, vaan sen eteen työskentely jatkuu tekojen tekijöillä toivottavasti 100 tasa-arvotekoa -hankkeen jälkeenkin.


 
 
 
 
login Synergia Foxy